Nappi syntyi itsepäisyyspäivänä 2003 ja sen kyllä huomaa. Vuoden vaihteessa meille iski armoton koirakuume. Itse katselin ensin  mahdollisimman pientä rotua mutta, koska mieheni halusi myös metsästyskaverin rupesimme katselemaan metsästyskoiria. En kuitenkaan halunnut  isoa koiraa ja toisaalta halusin koiran olevan helppohoitoinen. Mieheni muisti, että yhdellä  hänen hyvällä metsästyskaverillaan oli ollut aikanaan Waleseja metsästyskäytössä. Yksi tärkeä pointti oli turkin helppohoitoisuus, niin olimme löytäneet meille sopivan rodun, walesinspringerspanielin. Sitten ei muuta kuin katselemaan kasvattajia. Tuusulasta Doniolin kennelistä löytyi 11 pennun pentue jota kävimme katsomassa. Täytyy kyllä sanoa, että pennun valinta osui täysin NAPPIIN. Tarkoituksemme oli hankkia perhekoira, josta olisi myös metsästyskaveriksi. Näiden ominaisuuksien lisäksi Napista löytyi myös kelpo näyttelykoira.